torstai 2. helmikuuta 2017

Hei vaan ja heippa?

Minustapa ei ole taas kuulunutkaan vähään aikaan mitään... No täällä ollaan vielä, nyt jo yhdeksän täyttäneenä.

Ennen joulua sairastin aika rankasti, tuli tuo hammasjuuripaise ja lähti siinä hujakassa seittemän muutakin hammasta. Mutta nyt olen kuulemma piristynyt ja nuortunutkin, kun kalusto on kunnossa:)

Äiti on siirtänyt mut Instagramiin, sitä kun voi puhelimella näpyttää, tämä blogi ei oikein sillä toimi.
Jos joku haluaa mun kuvia käydä kattomassa, löydyn sieltä @eppuli9v nimellä. Tervetuloa seuraamaan!!!





Tuossapa muutama kuva jotka instassa julkaistu jo. Terkkuja kaikille kamuille. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, eli saatan päästä vielä tassuttelemaan tätäkin blogia:) Talviterveisin Eppu

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Sileäkarvainen Eppu ja muita sukulaisia


Äipän viimenen lomaviikko on meneillään, eli on syytä päivittää mun lomakuulumisiani. Helle on hellinyt ja aika "vetopois" oon välillä ollut. Mökillä ollaan oltu oikeestaan koko ajan, vain välillä kotona käyty pyykkiä pesemässä. Minunkin viltit se pesi, ihan pilalle meni, hyvät hajut lähti...

Tehtiin perinteinen veneretki, (eli iskä ottaa mut kerran lomassa veneeseen) ja käytiin huristelemassa tyynellä merellä. Äippä sai yhden kuvan napatttua, sillä kun oli merikarttaohjelma luurissaan päällä. Kiemurteleva mäyris ja känny on aika lyömätän yhdistelmä. Kukaan ei onneksi kastunut:)



Saukko merellä.
 No lomalla tietysti on joka päivä saunottu, mä tosin välttelen kastumista, mutta on hyvä valvoo päältäpäin näitä lämmitystouhuja.

Telttasaunamajuri.
Juu ja onhan mulla käyny sukulaisia kylässä. Tulivat veneellä. Siskonpoikani Urho ja sen pikkusisko Sissi. Oli niillä tietty ihmisetkin mukana, ei kaksin tullu. Oli melko vilskettä. Hyvin me toimeen tullaan, mä määrään ja nuo nuoret tottelee. Aika moni saaressa kyllä kuuli, että mun sukulaisia on kylässä, senverran toi Urho esimerkiks rakastaa sen ääntä...

Etualalla Urho ja viltillä Sissi.

Mää mököttelen vähän kauempana...

Sissi.

Urho ja mää rillijonossa.

Täs me näytään kaikki samaan aikaan.
Sitten tietty oon ollu kalapoliisina kun iskä kalastelee, on se jotain saanukin. Mä tykkään noist pienistä eniten, SLURPS!

Iskän kalajuttuja.
Ja äispän kanssa nostettiin vasusta pottuja. Tänä vuonna tuli vähemmän kun viimeksi, mutta sitäkin parempia.
Pottusaalis.
Niin ja sitten se otsikon lupaama sileäkarva, eli kalju koira Eppu. Ottaskohan Myrsky ja Tuisku mut laumaansa nyt, kun mulla on valeasu, hihi.

Äippä parturoi mut.

Lomanrippeitä toivottelee Eppuli:))

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kiire tai joku syy aina...

Multa jäi koko toukokuu välistä. Ilmottautumisten osalta meinaan. Äipällä on joko kiire tai väsy, enkä saa blogiaikaa. Oikein kunnolla kamujen kuulumisiakaan saanu seurattua.

Mutta nyt sitten ilmottaudun, Ja kaikki kuvat on toukokuulta! Sitten voin aloittaa kesäkuun tänään hyvillä mielin:) Kun on kesäilmakin vielä.

Uusi juoksulanka.

Uusi lyhyt kesäturkki.

Vanha boxi. Paras maja.

Mä.

Vieläkin. Tää on muuten mun ranta.


Pihavahteja mun jengistä. 
Kuukausi-ilmottautuja Eppu lähettää lämpimät terveiset kaikille kamuille!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Projekti

...Tai on mulla näitä ollut kaiken talvea käynnissä, nyt sitten äippä suvaitsi viimein julkaista kuvia.
Että kuulema todistusaineistoksi, kun kamuni Párek ja Iivari olivat jo huolestuneita mun mökittymisestä:) Ei ne kauhian väärässä kyllä olleet, mulla oli tuossa semmonen pesintäviikko vähän aikaa sittten, valeraskauden oireita kuulema. Rakensin hienoja pesiä.

Mutta esittelen sen mun rojektin ensin.


Tästä sain luvan raivata pajupuskat.

Kepit kun oli raivattu, aattelin kaivaa kuopan...

Rojekti kasvo koko ajan!

Äippä sano, et kohta oot Kiinassa kun vielä kaivat...
Elikkä mäyräkoiraa voi myös käyttää puskaraivarina:) Hyötyeläin. No, noita keppiä katkoessa kävi sit aika nolostusjuttu. Purasin kepukan poikki, niin se pätkä jäi kulmahampaitten väliin poikittain. Noita muita vähän nauratti, äippä sen sitten kidasta sai irrotettua viimein. Onneks iskän ei tarvinnu hakea sahaa.


Aika siis tulla verannalle lämmittelemään.
Laitetaan nyt pari pesäkuvaakin, onneksi se vaihe meni nopeesti ohi.

Joka aamu, kun pikkuisäntä lähti kouluun, menin varastamaan sen sängystä päiväpeitot ja tyynyt.

Rankkaa hommaa joka aamu rakentaa, mut tälleen pesäilin. Maajoukkue-paitakaan ei saanut armoa.
Eipä mulle sitten mitään kummenpaa kuulukaan, mitä nyt äippä niisti pyhien aikana turkin lyhyeksi.
Aurinkoa oottelen. Kerran tarkenin ulkona löllötellä kymmennen minsaa. 

Kuono kohti kesää!!!


keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Aarre

Ei löytynyt tällä kertaa aarre sateenkaaren päästä, vaan meidän pihalta.
Arvaatte varmaan, paljonko tykkäsin... No en kauheen paljon, menin mökkiin mököttämään.

Aarre sai lainata mun kesäkiinnitystä:)

Äippä lahjoi Aarretta lihapullalla. Sain mäkin omani, että olisin tullut ulos, mut en.


Näkyispä merikotka!

Japanin Akita katsoo merelle.


Sitten näitä äipän loppukevennyksiä annan sen rustata tähän loppuun. Sai tuollaisen pötkön lahjaksi. Kuulema upee! Ja ihan vähän yritin maistaa ja haistaa...




maanantai 29. helmikuuta 2016

Taikaviitta

Mun äippä teki mulle uuden taikaviitan. Vanha olikin jo ihan pieni. Nyt on hyvä liihotella pitkin hankia:)





Taikaviitassa voi myös lämmitellä grillillä.




...Ja syödä makkuria!



Mukavata Karkauspäivää, oon jo menossa...