Kesäkuu nippuun

Se on sitten viimonen päivä kesäkuuta. Mietin tässä juuri, että pitäisiköhän noita kuukausien nimiä rukata uuteen uskoon? Tässä kesäkuussa ei ollu kesäistä oikeestaan kun eilen ja tänään. Tää olis voinu olla vaikka sadekausi. Tai Koiranilmakuukausi.

Tämmösiä tässä mietiskelin. Että tuleekohan kesä?

Mökkipihan kotisorsat tai tuttavallisesti ankat olivat rellestäneet taas viiime viikolla. Äitin orvokit oli syöty, tosin se saattaa olla ollu kyllä pupukin. Mustikanraakileet ne ankat on jo syöneetkin.

Todistusaineisto. Orvokinraadoista ei ole kuvaa.

Nuorempi isäntä se jaksaa palloilla. Mä en enää jaksa laskee montako pomppua se osaa pompottaa. Välillä se onneksi pelaa mun kans minun pallolla, sitä ootellessa voipi ottaa päikkärit...

Että näin.

Huomenna on sitten heinäkuu. Äipälläkin alkaa loma. Ehkä iskä vie mut veneilemään... Laitankin tähän viime vuotisen veneilykuvan loppuun.

Urhea tähystäjä. OHOI!

Suihkunraikas Juhannus

Se on keskikesän juhla tulossa, meillä on valmistauduttu jo. Jääkaapissa on evästä ostettuna ja koivutkin melkein haettu jo...
Kunhan ny mökille ensin päästään:)

Siivouksetkin on puoliksi tehty, mut on pesty!

Kyllä voi nassukka mennä pörölleen...

Toosi noloo.

Eikun HAUskaa Juhannusta vaan kaikille, toivotteleepi hyväntuoksuinen Eppu!

Päiskärit

Kyllä ramasee...

Kesken täyden toiminnan, suorilta tassuilta, on hyvä ottaa päiskärit. Vaikka keskellä pihaa. Kunhan on aurinkoa:)

Kassissa

Kaikkihan tietää, että mä olen kassikoira. Mäyräkoira on mäyris, kassikoira on kassis:) No joo, en mikään kantokassikoira ole  kuitenkaan, vaikka laiskis olenkin. Runoa melkein pukkaa...

ZZZZzzzz....

Krooh! Phyyh!

Elikkäs kun olin pienenpi, aina kun oltiin reissuun lähdössä menin varmuuden vuoksi kassiin. Että en unohu kotiin. Joskus tuli vaan uni silmään ootellessa.

Enää en mee kassiin, kun oon huomannu, että mut kannetaan kuitenkin kyytiin.
Toisekseen, noi noitten viikonloppukassit on pienentyny reppuihin kun ipanat on kasvaneet, niin kantavat omansa itse. Joskus kyllä kun oottelen muita esim. saunasta, olen menny reppuunkin nukkumaan.

Sitten tähän päivään. Nykysin olen siirtynyt kassitarkastajaks. Eli kun kauppakassi tai -kori ilmestyy ovesta se pitää tarkastaa. Voihan olla, että joku tuote on viallinen tai verotuksen alanen. Jauhislihan haistaa heti ja sit yhestä kaupasta ostetaan aina herkut, tiiän aina millon siellä on käyty. Keskustelu päättyy yleensä siihen, et äippä käskee viemään sen nenun jonnee muualle...

Mut joo, yks päivä haistelin yhtä kassia, sillä oli varmasti kuskattu luurullia. Ihka varmasti, mä haistoin.

Täällä on ollu jotain...Hmmm...

No tyhjähän se jo oli, mut kattokaas kassia!

Ny on disaini kohallaa!

Oho!

Taisin löytää mun lempikassin. Ja vissii toi äippäki tykkää kovin:) Ihana tuliainen, kiitos näin jälkikäteen mummo!

Ps. Tuolla kassissa oli vinkupossu sillon kun se tuli. Röyh!

Sateen jälkeen: Aurinko!

Kävin iltanuuskuttelemassa raitista ilmaa äsken. Koko päivän satoi ja tuuli. En käynyt oikeesti ulkona taas 13 tuntiin. Äiti nosti ruokatunnilla ja iltapäivällä mut pihalle, mutta siellä satoi. Haloo, ei kai kukaan silloin ulkoile? Kattelin terassilta maisemia.

Ny mulla sitten meinas tulla vähän kiirus...

 

Nämä on taas noita kännykuvia, eli laatu ei päätä huimaa, mutta käy nekin todistuskappaleista.

Naapurin Roosa on ainakin käyny tässä...

Kukahan tää on? Toivottavasti ei punkki.

Äippä yritti ottaa tosta mun tuliaispannasta kuvaa, vähän se sieltä vilkkuu. Käytän sitä harvemmin, kun henkselit on mun juttu, mutta panta pitää olla. Edellisestä hajos lukko jo kuuden vuoden jälkeen? Ei kestä mikään enää...

Ai sä tulit jo? Mitä luetaan?

Ei ihan tyynyllä, mutta lähestyy...

Nukuin äipän vieressä viime yön niinku ny normaalistikin. Tälleen nätisti jäin nukkumaan. Mua on kielletty nukkumasta iskän tyynyllä, eli tälleen varovasti otin tuntumaa. Iskäpä olikii lähteny moksälle jo rakennuspuuhiin, niin arvatkaas mistä ihan vahingossa heräsin?

Juu, siit ei oo kuvaa et ei jää todisteita...

Hauskaa viikonloppua ja auringonpaistetta!!!

Piiitkä viikonloppu

Olipahan pitkä vapaa taas. Kivaa oli. Onneksi puolet ajasta satoi ja tuuli. Kesästä ei tietoakaan. Turkki pystyssä mulla ja pipo äipällä tiukalla...

Piti siis keksiä omaa kivaa. Ihme ettei arvosteta vaikka toinen niin nätisti petailee... Isäni oli "Ulvova Ylläri", mä taidan olla nuokkuva peittomylläri:)

Nyppiminen lähestyy. Mummo osti mulle kyllä tommosen koneen, että äippä vois alakertaa sillä siistiä. Tai niinhän se kuvittelee... Huomatkaa hienot tassu-somisteet.

Eikun seuraavaa lomaa ootellessa, tiedä mitä sillon keksis. Nytkin on niiin paljon vahdittavaa. Niin kotona kun möksälläkin.

Mitä puuhaan yksin kotona?

 



...Pientä selkäjumppaa...